Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulu
LitT Arto Pesola ja opettaja Jukka Sinnemäki keskustelevat liikuntapelaamisen myyteistä.
Totta vai tarua: Kyllä lapset liikkuvat tarpeeksi luonnostaankin
Suomalaisten lasten ja nuorten kunto on vuosi vuoden jälkeen laskenut useiden suomalaistutkimuksien mukaan. Koulut, seurat ja yhdistykset tekevät monipuolisesti työtä liikunnallisen elämäntavan saavuttamiseksi. Silti polarisaatio näkyy arjessa: on lapsia ja nuoria, jotka liikkuvat reilusti yli suositusten ja niitä, joita ei liikunta kiinnosta lainkaan.
Suomalaistet lapset istuvat edelleen paljon. Lisäksi iän myötä istumisen määrä kasvaa, kun siirrytään lapsuudesta nuoruuteen. WHO julkaisi liikuntasuositukset joulukuussa 2020. Koululaisten tulisi liikkua reippaasti tunti. Enää se ei tule vahingossa, vaan sen eteen joudutaan näkemään vaivaa. Moni lapsi ja nuori kyyditään kouluun ja harrastuksiin, pihaleikit ja omaehtoinen liikkuminen vapaa-aikana ovat vähentyneet, etäopiskelussa arkiliikunta unohtuu helposti ja moni huolehtii sosiaalisista suhteista verkossa ja mobiilissa.
Meillä on käytettävissä tutkimustietoa ja osaamista, tarvitaan kuitenkin lisää menetelmiä viedä liikunnallista elämäntapaa kohti käytännön toteutusta. Tunti reipasta liikuntaa päivässä vaatii systemaattista toimintaa ja että tämä tunti on suunniteltu osaksi koulupäivän rakennetta.
Totta vai tarua: Liikuntapelit eivät ole oikeaa liikuntaa
Jyväskylän kristillisellä koululla on käytössä liikuntapeliseinä iWall, joka on kaikkien oppilaiden ja henkilöstön käytössä. Suomalaisessa tutkimuksessa mitattiin liikuntapelien (iWall) kuormittavuutta, kun lapset ja nuoret saivat pelata vapaasti. Liikuntapelaamisen osoitettiin vastaavan keskitehoista liikuntaa, eli se on kuormittavaa ja kuntoa kehittävää. Menetelmiä oppilaiden liikuttamiseen on paljon, mutta liikuntapelaaminen on erityisen hyvä väline monipuolisen liikunnan järjestämiseen. Samalla tuotteella kehittyvät lihaskunto, hengitys- ja verenkiertoelimistö, kehonhallinta ja tasapaino.
Pedagogisesti ja järjestelyjen kannalta voi olla hankala järjestää keskitehoista liikuntaa joka päivä kouluissa jokaiselle oppilaalle 60 minuutin ajan, mutta minuutin kovatehoisia pyrähdyksiä saadaan toteutettua liikuntapelien avulla joka päivälle. Nyt liikunnan terveysvaikutuksille ei enää aseteta vähimmäisaikaa. WHO suosittelee kovatehoista ja nopeatempoista liikuntaa myös lapsille. Jo minuutti tai pari on riittävä kunnon kohottamiseen.
Usein liikunta ja pelaaminen nähdään toistensa vastakohtina. Liikuntapelaaminen on uusi ja hauska tapa liikkua ja nostaa sykettä. Myös WHO huomauttaa, että kaikki ruutuaika ei ole vahingoksi. Liikuntapelaamisen keskeisin hyöty on se, että se on hauskaa. Siitä seuraa kaikki muut terveyshyödyt.
Totta vai tarua: Liikuntapelit motivoivat vain vilkkaita poikia
Jo moni suomalainen oppilaitos alakoulusta korkeakouluun on päätynyt hankkimaan liikuntapelituotteita kouluihinsa. Tutkimusten mukaan teini-ikään tultaessa tyttöjen liikunta-aktiivisuus laskee enemmän kuin poikien. Suomalaisen tutkimuksen mukaan esim. iWallilla pelatessa tytöt liikkuvat kovemmilla sykkeillä.
Tyttöjen ja poikien peli-innostuksen välillä ei ole eroja. Kaikki pelaavat samalla innolla ja mikä parasta: pelataan yhdessä. On huomattu, että liikuntapeleistä hyötyy vilkkaiden ja luonnostaan liikunnan pariin hakeutuvien lisäksi myös hiljaiset ja vetäytyvät lapset. Lisäksi perinteisessä mielessä liikunnalliset ja ei-liikunnalliset lapset liikuntapelaavat yhdessä.
Liikunnallinen elämäntapa ei synny käskemällä, vaan siihen tulee syntyä sisäinen motivaatio. Kouluilla on huomattu, että oppilaat itsekin ovat hämmästyneitä siitä, että pelien avulla liikkuminen onkin mielekästä. Sellaisetkin oppilaat, jotka eivät pitkään aikaan ole hengästyneet, iloitsevat juoksemisesta ja makaavat kippurassa lattialla, kun hapottaa niin kovasti.
Totta vai tarua: Sirkushärpäkkeet eivät kuulu kouluun ja ovat kalliita
Julkisiin tiloihin sijoitettavat liikuntapelit ovat kohtalaisen mittavia investointeja, koska niiden tulee olla turvallisia, helppokäyttöisiä ja vaikeasti vahingoitettavia. Tämän lisäksi niiden tulee olla liikunnallisesti ja pedagogisesti kehittäviä ja ennen kaikkea motivoivia ja sisällöltään uusiutuvia, jotta ne eivät jää nurkkiin pölyttymään.
Jyväskylässä liikuntapeleistä on seurannut vain positiivisia haasteita. Koska kaikki halusivat pelaamaan, koulun pedanettiin perustettiin kalenteri, josta luokan-, aineen- ja erityisopettajat voivat varata liikuntapelitilan oppitunneille sekä ilta- ja viikonloppuajoille. Myös perheen kanssa saa tulla liikkumaan.
Lapset ja nuoret tarvitsevat positiivisia kokemuksia ja kannustavaa palautetta päivittäin, ja liikuntapelit tuottavat näitä. Opettajat ovat huomanneet, että liikuntapelaamisella on merkittävä yhteys oppimiseen, jaksamiseen koulussa, arjen hallintaan ja itsetunnon parantumiseen. Liikuntapeleillä on ollut suora vaikutus ilmapiirin, luokkahenkeen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Oppitunnin alkaessa huomaa eron, jos oppilaat tulevat pelialueelta. Liikuntapelit asettavat oppilaat samalle viivalle ja niissä voivat menestyä hekin, jotka eivät menesty perinteisissä liikuntalajeissa.
Tärkeää on myös pelien nopea kierto. Pelien kesto on muutamista kymmenistä sekunneista minuuttiin. Näin välitunninkin aikana moni saa päivittäisen liikunta-annoksensa. Pelissä mukana on muutama oppilas kerrallaan, kuitenkin yhtä tärkeää on olla seuraamassa ja kannustamassa. Kukin pääsee tähdeksi vuorollaan.
Tutkija iloitsee liikuntapelien hyödyistä: Jo pelkästään liikunnasta on hyötyä oppimiseen, mutta aivot tykkäävät erityisesti siitä, kun niitä harjoitetaan samaan aikaan liikunnan kanssa. Ja sitä juuri liikuntapelaaminen on.
Katso lisää oppilaiden ja opettajien ajatuksia haastattelusta.
Lähteet:
Helsingin Sanomat, 9.12.2020. Koululaisten kestävyyskunto heikkenee.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000007670198.html
Liikanen, V. & Pesola, A, 2018. Physical fun: Exercise, social relations and learning in SuperPark. https://www.theseus.fi/handle/10024/142903
Opetushallitus, 2020. Move!-mittaukset 2020 : lasten ja nuorten kestävyyskunto heikentyy, muu fyysinen toimintakyky ennallaan.
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/move-mittaukset-2020-lasten-ja-nuorten-kestavyyskunto-heikentyy-muu-fyysinen
