Vuoden 2022 lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä laajasti tutkiva LIITU-tutkimus on julkaistu. LIITU on kansallinen 7–15-vuotiaiden lasten liikkumista, liikuntakäyttäytymistä ja kulttuuria laajasti kartoittava seurantatutkimus. LIITU-tutkimusta on toteutettu joka neljäs vuosi ja joka toinen vuosi vuosien 2014–2022 välisenä aikana.
LIITU-tutkimuksen tulokset vahvistavat jo syksyllä 2022 julkaistun Move! 2022 -tutkimustulosten antamaa käsitystä lasten ja nuorten vuosi vuodelta vähentyvästä liikkumisesta. Tilanne on otettava vakavasti ja tulokset herättävätkin vuosittain keskustelua lasten ja nuorten kanssa toimijoissa. Laajaa ja monisyistä haastetta ratkomaan tarvitaan laajalti eri sektoreiden toimijoita ja konkreettisia tekoja.
Liikuntapelaaminen on osa ratkaisua lasten ja nuorten liikkumattomuuden vähentämisessä. Se aktivoikin suomalaisia lapsia ja nuoria jo yli 50 koulussa ja oppilaitoksessa päivittäin. Liikuntapelaaminen lisää koulupäiviin kuntoa kohottavaa liikuntaa. Se on todettu toimivaksi ratkaisuksi lisätä kouluihin liikuntaa lisäämättä liikuntatunteja tai mittavia remontteja. Niin kuin kaikki liikunta, myös liikuntapelaaminen edistää tutkitusti oppimistuloksia.
Sukupuolierot eivät ilmene liikuntapelaamisessa
LIITU-tutkimuksen mukaan vain 36 % lapsista ja nuorista raportoi saavuttavansa liikkumissuosituksen, joka on pienempi osuus kuin edellisellä mittaus kerralla (2018). Kaiken kaikkiaan liikkumissuositukset saavuttivat vain kolmasosa lapsista ja nuorista. Trendi on ollut koko ajan laskevana LIITU-tutkimuksen mittausvuosien aikana. On myös huomioitava, että opetussuunnitelma on pysynyt samana ensimmäisestä mittauksesta alkaen.
Liikkumisen määrissä on yhä nähtävissä sukupuolieroja. Pojat saavuttavat suosituksen kaikissa ikäryhmissä tyttöjä yleisemmin. Tyttöjen liikkumisen vähentyminen alkoi varhaisemmassa vaiheessa kuin poikien. Huolestuttavaa on, että tytöistä joka viides ja pojista joka neljäs pitää liikuntaa tarpeettomana. Vähäisellä liikunnan määrällä on suora yhteys mielenterveyden haasteisiin, yksinäisyyteen ja oppimistuloksiin.
Liikuntapelaaminen on osa ratkaisua innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan hauskalla tavalla ja omaehtoisesti koulupäivien aikana. Liikuntapelaaminen kiinnostaa ja liikuttaa sekä tyttöjä että poikia. Riittävä koulupäivän aikainen liikunta vaikuttaa positiivisesti vireystilaan ja parantaa keskittymistä oppituntien pedagogiseen osioon. Liikuntapelaamisella vähennetään paikallaanoloa ja passiivista ruutuaikaa, ja vähennetään istumisesta aiheutuvia haittoja.
Kärkenä liikkumisessa on sen hauskuus
Koululiikunnalle on asetettu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteella monia tavoitteita, joista oppilaiden näkökulmasta etenkin sosioemotionaaliset tavoitteet, kuten ryhmässä toimiminen ja hyvä ilmapiiri tunnilla, ovat merkityksellisiä. Oppiaineen tehtävässä mainitaan myös positiiviset kokemukset ja mahdollisuus iloon (POPS 2014). LIITU-tutkimuksen tuloksista ilmenee, että oppilaiden ajatukset ovat linjassa POPS:in kanssa, koska kolme neljästä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä liikuntatuntien hauskuutta.
Liikuntapelaaminen on hauskaa ja sosiaalista yhdessä tekemistä. Se synnyttää sisäisen motivaation ja parantaa yhteisöllisyyttä. Liikuntapelit liittävät lapsia ja nuoria yhteen ja yksinpelaamista tapahtuu vain harvoin. Esimerkiksi iWall -liikuntapeliseinän ympärille kokoontuvat yleisesti isommatkin porukat ja pelit synnyttävät yhteisiä kokemuksia, joihin eläydytään koko ryhmällä (Uitto, 2022).
LIITU-tutkimustulosten mukaan kokemus liikkumisen ilosta ja yhdenvertaisesta mahdollisuudesta kisailla ja voittaa on lapsille ja nuorille tärkeää tai erittäin tärkeää. Liikuntapelaamisessa kaikki ovat samalla viivalla, sillä pelaajan iällä, sukupuolella, liikuntataidoilla tai toimintarajoitteilla ei ole merkitystä. Eri tasoisten pelaajien huomiointi on mm. iWall-liikuntapeliseinän suurista vahvuuksista. iWallista löytyy jokaiselle sopiva haastetaso, mahdollisuus kehittyä sekä sopivat pelit (Uitto, 2022). Lisää yhdenvertaisuudesta kirjoitetaan seuraavassa blogikirjoituksessa.
Ole rohkeasti yhteydessä, jos tahdot kuulla lisää siitä, miten koulut hyödyntävät liikuntapelaamista kouluarjessa.
Lähteet:
Kokko, S. & Martin, L. (2023). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisu 2023:1. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf
Uitto, M. (2022). Opettajien kokemuksia aktiivisista videopeleistä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/81381/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202205313005.pdf?sequence=1&isAllowed=y
