Kaikki tiedämme, miten tärkeätä on liikkua, nukkua hyvin ja syödä terveellisesti. Näistä ei silti välttämättä muodostu tapoja. Elämäntavat muodostuvat pitkän ajan kuluessa ja niiden muuttaminen vaatii paljon harjoittelua ja toistoja. Liikunnallisen elämäntavan syntymiseen otollinen ympäristö lapselle on sellainen, jossa liikkuminen on osa arkea. Jos liikkumiseen ei ole totuttu lapsuudessa, sitä harvoin koetaan tärkeäksi aikuisenakaan.
Ihminen kykenee suorittamaan monimutkaisia käyttäytymismalleja ilman tietoista ajattelua. Tavat tallentuvat aivoissamme tyvitumakkeeseen, jonka toiminta ei ole riippuvainen tietoisesta mielestä. Käytämme uusiin tekoihin ensimmäisillä kerroilla lähes koko aivokapasiteettiamme, mutta saman teon toistuessa siihen tarvittava ajatustyö vähenee ja lopulta tyvitumake tallentaa teosta tavan ja ohjaa sen toistumista. Tämä vapauttaa mielen tietoisilta asioilta tilaa keskittyä muihin asioihin.
Tehtävät, jotka aluksi vaikuttavat mahdottoman monimutkaisilta, kuten pyöräilyn tai kitaransoiton oppiminen, muuttuvat vaivattomaksi, kun olemme suorittaneet samat toiminnot monta kertaa. Usein omaksumme myös huonoja tapoja ja niistä poisoppiminen vaatii tahtoa, harjoittelua ja toistoja. Kun ymmärrämme, että huonoja tapoja ei tarvitse lopettaa vaan muuttaa, on helpompi tarttua toimeen.
Palkittu taloustoimittaja Charles Duhigg kuvaa Tapojen voima -kirjassa tapojen muodostumista kolmivaiheisen syklin myötä. Syklin vaiheet ovat signaali, rutiini ja palkinto. Signaali on jotain, joka saa ihmisen tekemään tietyn teon. R tiini on teko, joka johtaa tietyn palkinnon tuottamiseen. Huonoja tapoja voidaan muuttaa käyttämällä samaa signaalia ja palkkiota kuin aiemmin, ja muuttaa vain rutiinin muoto. Esimerkiksi pitkästymisen tunteen herätessä vaihdetaan puhelimen selailu liikkumiseen kavereiden kanssa. Tärkeintä on tunnistaa mikä teko palkitsee samalla mielihyvällä ja toistaa vaihtoehtoinen, uusi toiminta toistuvasti.
Liikkumiseen innostava ympäristö edistää liikkumisen muodostumista tavaksi
Lapset ja nuoret viettävät merkittävän osan päivästään kouluympäristössä. Siellä saadut positiiviset liikunnalliset kokemukset edesauttavat liikkumisen muodostumista tavaksi. Opettaja voi omalla esimerkillään innostaa oppilaita liikkumaan koulupäivän aikana ja antaa sysäyksen liikuntatapojen muodostumiselle. Oppilaiden ja opiskelijoiden aktivointiin on saatavilla paljon materiaalia. Esimerkiksi Koululiikuntaliitto on tuottanut materiaalia pelillisiin juoksu-, pyörä ja vesisankareiden harjoituksiin ja Liikkuva koulu on julkaissut ideapankissaan toiminnallisia vinkkejä eri oppiaineisiin. Myös tilaratkaisut vaikuttavat oleellisesti oppilaiden aktiivisuuteen koulupäivän aikana. Onko oppilaiden helppo päästä liikkumaan tilajärjestelyiden puolesta? Motivoiko ympäristö viettämään välitunnit ja odotusajat aktiivisesti liikkuen? Entä saako opettaja vaivattomasti käyttöönsä aktivointiin tarvittavan innostavan tilan ja välineet?
Uusimmissa koulurakennuksissa on aiempaa avoimempia ja joustavampia oppimisympäristöjä, mikä tukee erityisesti aktivoivaa ja yhteisöllistä opetusta. Liikuntapelituotteemme sijoitetaan yleensä aulatiloihin, joissa ne ovat helposti saavutettavissa. Useilla kouluilla on myös käytössä varauskalenteri, josta opettajat varaavat esimerkiksi iWall-liikuntapeliseinän käyttöönsä tietyn oppitunnin ajaksi.
Vaikka välitunnit ja odotusajat olisi totuttu viettämään istuskellen, ne on mahdollista muuntaa aktiiviseksi yhteiseksi ajaksi liikuntapelien avulla. Moni liikuntapelituotteitamme hyödyntävä koulu käyttää liikuntapelaamista myös palkintona tehdyistä tehtävistä ja innostaa oppilaita luokkien- ja koulujen välisiin liikkumistempauksiin. Sen jälkeen, kun on liikuttu sykettä nostaen, on helpompi myös keskittyä oppituntien pedagogiseen osioon.
Liikuntatuokioista rutiini, joka palkitsee
Liikunnasta henkilökohtaisesti saatu positiivinen kokemus ja vaikutus ilmapiiriin saa oppilaan hakeutumaan liikkumisen pariin aina uudestaan, kun siihen vain avautuu mahdollisuus. Lyhyinkin pyrähdyksen kasvatetaan paitsi päivittäistä liikkumisen määrää, myös luodaan liikuntatapaa. Toistuvasti aktiivisesti vietetyistä välitunneista, odotusajoista ja oppituntien aikaisista tuokioista muodostuu hiljalleen tapa, ja motivaattorina ja palkintona toimii liikunnasta saatu hyvä olo, kasvanut itsetunto ja tunne kuulumisesta yhteisöön.
Kouluarjessa luotu tapa palkita itsensä liikkumisella kantaa pitkälle ja saa lapsen nuorena ja aikuisena hakeutumaan saman motivaattorin myötä liikkumisen pariin. Kun liikuntaa tarjotaan palkintona, sillä luodaan parhaillaan liikunnallista elämäntapaa, jolla on pitkällä aikavälillä kansanterveyteen asti positiivisia vaikutuksia.
Liikuntapelaamisen asiantuntijamme ovat apunasi tuotteen sijoittelusta ja sen käyttötavoista. Varaa maksuton kartoitusaikasi nyt!
Lähteet:
Duhigg, C. 2014. The Power of Habits: Why We Do What We Do in Life and Business. Random House Trade Paperbacks.
Tiivistäjä, 2018. Tapojen voima (The Power of Habits – Charles Duhigg). Viitattu 23.5.2023. https://youtu.be/uLaTTpZmtuU
