Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) sekä Suomen vuonna 2016 ratifioiman vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen (YK 2016) mukaan kaikki lapset ja nuoret tulee huomioida yhdenvertaisina kaikissa yhteiskunnan tarjoamissa palveluissa.
Tämä kirjoitus on jatkoa edelliseen blogikirjoitukseen, jonka voit lukea täältä.
Päivittäinen liikunta on tärkeää kaikille, erityisesti toimintarajoitteisille lapsille ja nuorille. Toimintarajoitteisten tuloksia on raportoitu osana LIITU-tutkimusta vuodesta 2016 alkaen ja uusimmat tulokset vuodelta 2022 julkaistiin maaliskuussa 2023. Aikaisempien kansallisten LIITU-tutkimusten mukaan vammaisten ja toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus sekä ohjattuun liikuntaan osallistuminen ovat olleet selvästi vähäisempää kuin samanikäisillä lapsilla ja nuorilla, jotka eivät koe toimintarajoitteita. Tuoreimman tutkimuksen mukaan heidän liikkumisensa ja harrastamisensa vähentyi muita yleisemmin COVID 19-pandemian aikana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2019 lasten ja nuorten harrastamisen strategian, jossa painotetaan, että lapsille ja nuorille tulisi taata samanlaiset mahdollisuudet harrastuksiin. Yhtäjaksoista sekä pitkän ajan tutkimusta toimintarajoitteisten ja vammaisten liikkumisesta on vielä vähän, jonka vuoksi liikuntastrategisia ja -poliittisia päätöksiä on ollut vaikea toteuttaa.
Yhdenvertaiset liikkumisen kokemukset ja omaehtoisuus
Noin joka neljännellä lapsella ja nuorella on jokin toimintarajoite. Yleisimmin koetut toimintarajoitteet olivat kognitiivisen osa-alueen vaikeuksia, kuten muistaminen ja keskittyminen. LIITU-tutkimuksen mukaan itseraportoitu liikunta-aktiivisuus oli vähäisempää niillä lapsilla ja nuorilla, joilla on toimintarajoitteita. Tutkimuksen mukaan toimintarajoitteiset lapset raportoivat enemmän liikkumisen esteitä, kuin lapset ja nuoret, joilla ei ole toimintarajoitteita. Yleisimmin raportoidut liikunnan esteet olivat ”Koululiikunta ei innosta minua” ja ”Kotini läheisyydessä ei ole liikuntapaikkoja”.
Vastauksissa korostuu tarve saada toimintarajoitteisille lapsille ja nuorille mahdollisuuksia liikkua esteettömästi ja itselle mieluisalla tavalla sekä ajalla. Liikuntapelien avulla toimintarajoitteisia lapsia ja nuoria voidaan kannustaa liikkumaan viikon jokaisena päivänä. Myös liikuntapelien positiivinen vaikutus sosiaaliseen ilmapiiriin tukee heidän osallistumistaan liikuntaan. Esimerkiksi liikuntapeliseinä iWall mahdollistaa yhdenvertaisen liikkumisen yhdessä ystävän kanssa. Liikuntapelituotteet sijoitellaan kouluissa yleisimmin julkisille paikoille, kuten auloihin, käytäville tai tyhjiin tiloihin. Näin saavutetaan esteettömyys ja mahdollisuus omaehtoiseen liikkumiseen.
Takuulla liikuntaa -kyselytutkimuksen mukaan omaehtoisen liikunnan harrastamisessa on suuria eroja ei-vammaisten ja vammaisten kesken. Vammaisista nuorista vain runsas kaksi kolmannesta (68 %) ja ei-vammaisista nuorista lähes kaikki (90 %) ilmoittivat harrastavansa omaehtoista liikuntaa. Liikuntapelaaminen onnistuu hyvin itsenäisesti ja se mahdollistaa matalan kynnyksen liikkumisen, kilpailullisuuden toissijaisuuden ja asettaa jokaisen pelaajan samalle viivalle toimintarajoitteista riippumatta.
LIITU-tutkimuksessa ilmeni, että toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikkuminen vähentyi selkeästi muita yleisemmin korona pandemian aikana. Myös rasittavan liikunnan määrä ja harrastamisen säännöllisyys oli vähäisempää toimintarajoitteisten osalta. Liikuntapeleillä myös toimintarajoitteiset lapset ja nuoret innostuvat tehokkaisiin ja kuntoa kohottaviin liikuntapyrähdyksiin pitkin koulupäivää, mikä auttaa saavuttamaan päivittäisen liikkumissuosituksen. Liikuntapelien on osoitettu kehittävän paitsi motorisia taitoja, useiden pelien pelaamisen olevan fyysisesti kuormittavaa ja edistävän sosiaalista vuorovaikutusta eri luokkien ja luokka-asteiden välillä.
Liikuntapelaamisella onnistumisen tunteita
Takuulla liikuntaa –kyselytutkimuksen mukaan myös toimintarajoitteisille ja vammaisille lapsille ja nuorille on tärkeää liikkumisen hauskuus, kyky tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä mahdollistaa kavereiden saaminen mukavassa vapaa-ajan vietossa. Jokaisella lapsella ja nuorella toimintarajoitteista riippumatta tulisikin olla tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua ja kokea liikkumisen ilo muiden kanssa.
Liikuntapelituotteemme iWall löytyy jo yli 50 maasta ja yhä useammasta suomalaisesta koulusta. iWall toimii täysin liiketunnistimen avulla; ohjaimena toimii pelaajan oma vartalo. Suurin osa peleistä toimii myös pyörätuolilla pelaten ja nämä pelit pelaajat tunnistavat pyörätuoli-ikonista. Hienointa iWallissa on se, että sillä todella voi pelata kuka vain yhdessä ystävän kanssa ja tarvittaessa myös avustetusti.
Olemme sitoutuneet tarjoamaan yhdenvertaisia liikuntakokemuksia. Missiomme on tarjota kaikille viihdyttäviä liikuntaelämyksiä sekä luoda kyvykkyyden tunnetta. Näin syntyy samalla luonnollinen halu liikkua, mikä auttaa pitkällä tähtäimellä rakentamaan terveellisempää yhteiskuntaa.
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, kun haluat keskustella lisää yhdenvertaisen liikkumisen mahdollistamisesta!
Lähteet:
Kokko, S. & Martin, L. (2023). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisu 2023:1. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf
Hakanen, Tiina & Myllyniemi, Sami & Salasuo, Mikko (toim.): Takuulla liikuntaa. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018 erillisnäyte. Valtion liikunta-neuvoston julkaisuja 2019:5. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja nro 62. Nuorisotutkimus-verkoston/Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 142. ISBN 978-952-7175-89-7. https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/takuulla-liikuntaa-kyselytutkimus-toimintarajoitteisten-lasten-ja-nuorten-liikunnan-harrastamisesta-ja-vapaa-ajasta/
